9/24/2018

Kehitykseni varusteiden tekemisessä

Miksi muistin, että olen aiemmin tehnyt postauksen kehityksestäni keppihevosten tekemisessä? Selailtuani blogia en kuitenkaan kyseistä postausta löytänyt, joten oonko vaan niin tyhjäpää, että muistan väärin? 
No, joka tapauksessa tehdäänpä uudistettu versio tästä Kehitykseni varusteiden tekemisessä -postauksesta. Alla olevasta linkistä löytyy myös vuodelta 2014 tehty postaus samaisesta aiheesta.
Mainitaan myös toinen samassa sarjassa kulkeva postaus: kehitykseni kouluratsastuskessa

Aikojen alussa, vuonna keppi ja porkkana oli pieni Katatu, jolla ei ollut materiaalia, saati osaamista tehdä varusteita. Yhdet suitset tein yksinkertaisesti langanpätkistä ja vanhasta, joustavasta kaulakorusta. Luovaa, eikö?

Pitkän aikaa käytin hyvin yksinkertaisia suitsia, joiden turpahihna oli letitetty ja ohjat narua. Oikeanpuoleisesta kuvasta näkee "paremmat" suitset, joissa oli myös letitetyt ohjat. 
Noihin aikoihin mun hevosilla ei ollut mitään muista varusteita, mulle riitti hyvin jokin yksinkertainen, josta sai ohjasotteen ja joka pysyi hevosen yllä. Niin, olihan mulla yhä käytössä suitsina ja riimuina noiden kaupankeppareiden alkuperäiset "suitset".

Ensimmäinen riimu ja riimunnaru. Riimu oli yksinkertainen kudottu, jossa oli turvan ja pään ympäri menevä osa. 
Riimunnarut oli satunnaisista narunpätkistä letitettyjä, hyvin ohuita. Mistään klipsuista tai lukoista ei silloin ollut tietoakaan, joten sen virkaa toimitti piipunkrassi.

Pian aloinkin tekemään myös kudottuja suitsia. Huomatkaa, näissä on jo jonkinnäköinen kiinnityssysteemi leukahihnassa ja peräti kuolaimet! xD

2010 luvun alussa sain käsiini nylonnauhoja, joista väkersin useammat suitset. Näissä oli myös soljet leuka- ja turpahihnassa.

Ensimmäiset itse tekemäni lännensuitset, tekonahasta. Hyvin simppelit, muutkin suitset tuohon aikaan olivat samantyyppisiä. Tässäkään vaiheessa mulla ei ollut solkia, vaan kiinnityksessä käytin tarranauhaa.

Tässä kohtaa kehitystä tapahtui aikalailla harppauksin, kuvassa hieman paremmat lännensuitset. Niin, lisäksi suitsiin alkoi tulla koristeita.

Tästä kuvasta näkee myös eräät pyöritellyt ohjat, jotka mulla oli. Ohjat oli joskus kiinteät, samasta materiaalista kuin itse suitset, mutta oli myös useammat irrotettavat, jotka oli alussa letitettyjä tai pyöriteltyjä, langasta valmistettuja,

Kankisuitset. Tästä myös näkee hyvin niitä ensimmäisiä kuolaimia, joita tein. Päällystetty mustalla ilmastointiteipillä, kyllä.


Nämä kankikuolaimet on tehty noin vuosi tai pari noiden ilmastointiteippikuolainten jälkeen. Nykyisin teippaan koko kuolaimen alumiiniteipillä.

Kudottujen riimujen jälkeen siirryttiin kangasriimuihin ja siitä hiljalleen tekonahkariimuihin, vaikka sopivan materiaalin osuessa kohdalle saatan satunnaisesti tehdä yhä kangasriimuja.

Pian päästiinkin lähelle nykyistä tyyliäni tehdä varusteita. Käytössä mulla oli silloin, aivan kuten nytkin tölkkiklipsut ja soljet (niin ja tietysti kaikki muut, klipsut, rinkulat ym.). Hihnojen leveys alkoi muuttua realistisempaan suuntaan (erityisesti poskihihnat).

Loimet on oikeastaan aina näyttänyt samoilta, siis silloin kun olen niitä tehnyt, eli niissä ei ole merkittävää muutosta tapahtunut. 
Sama homma riimunnaruissa, niiden ohuiden letitettyjen jälkeen siirryin aika suoraan paksumpiin pyöröpunottuihin.
Riimut on kanssa olleet aika samantyyppisiä, oikeanpuoleisessa kuvassa on pyöröpunottu riimu. Tokihan noissakin on kehitystä tapahtunut tähän päivään mennessä.

Meksikolaiset suitset vuodelta 2015. Meksikolaisia en juurikaan ennen vuotta 2015 ollut tehnyt, joten niissä ei ole mitään merkittävää kehitystä tapahtunut, mitä nyt yleisilme on nykyään siistimpi.

Naruriimut on oikeastaan aina olleet tämän näköisiä.

Oikeastaan ainot eroavaisuus loimissa verrattuna parin vuoden taakse on se, että taitan nykyään kaikki reunat tehdessäni niitä, ennen jätin ylä- ja alareunan avoimeksi.
Riimuissa, kuten yleisesti ottaenkin varusteiden ulkonäöstä on tullut huolitellumpi.

Koristeelliset suitset vuodelta 2016(?), ainoa, mitä olen tuosta vielä muuttanut on kaksoistusparemmin kiinnitystapa. Nämä suitsethan on nykyään löytänyt uuden tehtävän Tuikun lännensuitsina ja -rintaremminä. :D

Yksiä uusimmista tekemistäni suitsista. Olen muutamat tikatut suitset tehnyt, läähinnä omille hevosille. Tilausvalikoimissakin on mahdollisuus tikattuihin varusteisiin -tosin lisähinnasta.

Siinäpä se oikeastaan olikin, selvää muutosta on siis (toivottavasti) havaittavissa. :D

Mitä tykkäsitte tästä postauksesta, oliko sitä mielenkiintoista lukea? Haluaisitteko mahdollisesti lisää tälläisiä, mistä aiheesta?

9/11/2018

CH. Super Soaker

Saanen esitellä Kht Chiaron uuden asukkaan:


Tallin uusi orivahvistus on tällä kertaa Kht Duranin taiteilema, omakasvattamani kanadalainen ratsuponi. Nimeltään poni on CH. Super Soaker, kutsumanimeä en ole vielä päättänyt, mutta mielessä on pyörinyt Soaker ja Superior. Olisiko teillä ehdottaa osuvia kutsumanimiä?



CH. Super Soaker on tosiaan itse kasvattamani ratsuponi, kuten aiemmin mainitsin. Sen emä on CH. Panamena, eli mun Nadia ja isä CH. Shiba Inu, tallissa hiljattain asunut, sittemmin myyty ori. Syntynyt 9.4.2017, mutta ikäännytetty noin kolmivuotiaaksi, jotta sillä voi ratsastaa. Peruskoulutus tehty, joskin nuoren ikänsä takia vielä hieman arvaamaton.

Mulla ei ole vielä juuri mitään kerrottavaa ponista, mutta olen sentään testiratsastanut sen. Testiratsastus tapahtui yöllä Kalajärvellä Kht Laurentin ja Kht Alightin kanssa. :D Sen ainakin tiedän, että Super Soaker juoksee kovaa ja rakastaa laukkaamista. Käytiin maastossa ja kasteltiin vähän jalkoja. Virtaa orilta ainakin löytyy, niin ja persoonallisuutta!


Ensimmäisessä kuvassa "Soakerilla" on päällään emänsä Nadian suitset, sillä en ole vielä tehnyt sille omia varusteita. Mitä olette mieltä, minkä väriset varusteet teen tälle? Entä mihin lajiin keskittyisin sen kanssa?

Tälläinen veikeän näköinen tapaus tällä kertaa, miten on, tykkäättekö tallin uudesta orivahvistuksesta?

Anteeksi muuten kun ei ole tullut postausta pitkään aikaan, julkaisen luultavasti seuraavaksi pitkän kuulumispostauksen. :)