10/31/2017

Hauskaa halloweeniä!

Instagramissa lupailin tehdä halloweeninä my dayn. Valitettavasti juuri halloweeninä kuvattu my day ei olisi ollut tällä kertaa mahdollinen, joten kuvasin sen sijaan edeltävänä viikonloppuna my weekendin, video alla:


1.

Taas on se aika vuodesta, jolloin saa pukea mitä mielikuvitksellisempia pukuja ylle ja lähteä vaikka karkki tai kepponen -kierrokselle. Minkälaisia halloweenperinteitä teillä on vai onko ollenkaan?

2.

Parina viime vuonna olen jollakin tasolla juhlinut halloweeniä; luonut tunnelman valaistuksella, pelleillyt valotikuilla (ofc), syönyt vähän herkkuja ja kuunnellut musiikkia. Lisäksi olen ehtinyt tekemään hevosille teemaan sopivia varusteita ja pitämään kunnon kuvaussessiot. Tänä vuonna tiistaille - keskelle kiireistä koeviikkoa osuva halloween jää mun osalta varmaan kokonaan viettämättä. Jonkinlaisia kuvia olen jo etukäteen käynyt napsimassa varastoon, koska tiesin, että en olisi muuten ehtinyt.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

Hauskaa halloweeniä!

Muistathan kommentoida alle lempikuvasi!

10/21/2017

Syksyn hevoset

Tässä jälleen kuvia valmistuneista tilaushevosista sekä yhdestä myyntihevosesta. 
Tilaushevosten hinnasto löytyy tästä linkistä.
Sain tässä syyslomalla tilaussivujen remontin valmiiksi, joten nyt sieltä löytyy koko kangas- ja lankavalikoima! Varustemateriaalien päivitys tapahtuu lähempänä joulua.

1.
Hiekanvärisestä sambasta valmistettu vuonohevonen tummennoksella. Tämä kangas loppui tämän hevosen myötä, eikä sen takia ole enää tilausvalikoimassa.


2.
Ruskeasta wellness-kankaasta oleva ponimaisempi läsipää vaaleanruskealla Rose mohair- harjalla.

3. 
Hieman sirompi fleecehevonen tähtipiirrolla ja vaaleanruskealla harjalla.

4.
Mustaharjainen hevonen wellness-pehmosta.

5. 
Toinen moccascubasta valmistamani hevonen tummanruskealla harjalla. Tämä yksilö onnistui huomattavasti paremmin kuin ensimmäinen tästä kankaasta tekemäni hevonen. :)


6.
Pilkullinen kolmipalainen miniponi ruskeapohjaisilla silmillä ja läsillä.

7.
Mikrovelboahevonen ruskeavalkoisella harjalla ja turparemmittömillä suitsilla. Tämän kaverin olisi tarkoitus lähteä Yhdysvaltoihin asti! :)


8. 
Vuonohevonen vaaleanbeigestä fleecestä.


9. 
Vapaat kädet hevonen, joka menee samalle tilaajalle kuin edellisten kuvien vuonohevonen. Tämä hevonen on valmistettu valkoisesta mikrovelboasta ja sille tuli harmaa viking balder- harja sekä kaksoisturparemmilliset suitset strasseilla.


10.
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä pikkuruinen miniponi (normaalia miniponia pienempi, jämäpaloista tehty) vaaleanharmaalla harjalla. Tämä ei ole tilari, vaan myyntiheppa, jonka myyn sitten syys- tai talvimyynnissä. :)

Mikä hepoista oli lempparisi?

10/11/2017

Mitäs apinalauma?

Sunnuntaina Kht Humbley (Venla), Kht Laurent (Laura) ja Kht Alight (Muuli) tulivat meille liikuttelemaan heppoja ja ostelemaan. :D
Sateen takia täytyi ratsastaa "maneesissa". Meinasin, että oltaisiin käyty maastossa sateen loputtua, mutta ei, se vain yltyi.

Postauksen otsikosta ei puhuta sen enempää, voittekin ehkä joistain kuvista päätellä. :)


Ensiksi mentiin esteitä, Venla Nipsulla, Laura Dustilla ja Muuli Sashalla. Itse en ratsastanut ollenkaan, koska olin juuri ollut flunssassa. Sen sijaan toimin kuvaajana.  En pitänyt ohjattua tuntia, eli tytöt saivat ihan omatoimisesti kasata esteet ja ratsastaa.

 Lauran superhyvä piilopaikka

Tässä Laura näyttää teille oikeaoppisen myötäyksen. XD 


Sashan yhden korvan lännensuitset ei oikein tykänneet hyppäämisestä vaan ne valui ja tippui päästä koko ajan. Muuli päätyi sitten ottamaan suitset kokonaan pois. Onneksi ollaan Sashan kanssa harrastettu varusteettomuutta niin ei ollut mitään ongelmaa. :D Täytyisi tosiaankin tehdä Sashalle ne maastoestekäyttöön tarkoitetut suitset...

Marttakerho(ko) tunnin lopuksi




Välissä käytiin sisällä lihomassa (syömässä sipsejä ja juomassa mehua) ja pärisemässä (=pitämässä liian hauskaa). Kun kaikki olivat ahtaneet mahansa täyteen sipsejä, mentiin Pojun, Tiikerin ja Dustin kanssa maneesiin. Tällä kertaa mentiin koulua, joskin lopussa kaikki kolme päätyivät hyppimään pieniä esteitä. 





Taisi kuitenkin loppujen lopuksi olla niin, että puolet ratsastamisesta oli pelleilyä, kuten aina yleensä. xD Ei varmasti ollut liian tylsää! :D



Nipsu jatkoikin saman tien matkaa uuteen kotiinsa Kht Humbleyn luo. Tarkoituksenani oli myydä se vasta syksymmällä/alkutalvesta, mutta innokkaan ostajan&hyvän kodin löytyessä jo nyt, sai Nipsu lähteä heti Venlan matkaan. Syynä myymiseen on, että en itse juurikaan enää ratsasta keppihevosilla, joten tuntuu turhalta, jos kymmenkunta hevosta vain lojuu tallissani. Tämän takia myös Rocky on tulossa myyntiin kyseisessä syys-/talvimyynnissä. Mahdollisesti joku muukin. Stay tuned! ;D

10/07/2017

Muistoja [Nadia]

Hei, Nadia täällä. Halusin tulla kertomaan teille päiväkirjatyyppisesti elämästäni. Tai tarkemmin ottaen, kertaan teille muutamia muistiin jääneitä tapahtumia elämästäni.
 Kuten ehkä tiedätte, sain kunnian olla jatkona Katatun ratsuponikasvatukselle. Katatu teki minut 12.7.2017, mutta olen kuitenkin syntynyt 12.7.2014. Isäni on tallin kenties voimakkain ja rohkein ori Jupi. Myös Sasha-äitini on esikuvana minulle.


Alussa olin tosi arka ja minua pelotti hirveästi kulkiessani narun päässä kentällä ilman äitiä. Siellä oli hurjan pelottavia juttuja! Ihminen kutsui niitä kanistereiksi ja estetolpiksi. Loppujen lopuksi uskaltauduin kuitenkin haistelemaan niitä. Nykyään uskalla jo kävellä niiden vierestä, mutta yhä epäilyttää, ettei ne vain hyökkäisi kimppuun!
Katatu sanoi, että myös isä oli tosi pelokas pienenä. Sitä en voi uskoa, isä on maailman rohkein hevonen!


Yhtenä päivänä olimme lähdössä tavalliselle kävelyllemme peltotielle, mutta sitten Katatu kiipesikin selkääni! Se ei vielä ollut kovin ihmeellistä, mutta sitten minun piti liikkua eteenpäin. En tiennyt missä järjestyksessä jalkojen kuuluisi liikkua, olin todella hämmentynyt. Sitten muistin, että olimmehan me muutamia kertoja kävelleet pari kierrosta kentällä, niin että Katatu oli selässäni. Silloin sain mennä kentän reunaan syömään ruohoa, mutta nyt minun piti kävellä pitkin tietä enkä saanut edes syödä!

Tallissa asuu minun, äidin ja isän lisäksi muita hevosia. Ne kaikki ovat tosi kilttejä minulle, vaikka aluksi en uskaltanut mennä niiden lähelle. Sain myös tutustua moniin hevosiin leirillä, joita tallillani järjestettiin. Niitä hevosia oli paljon ja monen värisiä. Yksi oli ilkeä, se yritti potkia kaikkia. Siellä oli myös monia kivoja ihmisiä, joilta sain rapsutuksia.


Minusta on kivaa kun pääsen hyppäämään esteitä itsekseni. En kyllä ymmärrä, miksi en voisi mennä välissä pellolle juoksentelemaan vaan esteiden ympärillä on narut. Isä selitti minulle, että se on irtohypytystä, muta en kyllä ymmärtänyt.

Katatu sanoo, että osaan nykyään käynnin ja ravin hyvin kun on ratsataja selässä. Laukka ei kuulemma vieläkään suju. Minä en välillä ymmärrä mitä se selässä istuva ihminen antaa pohkeita ja hidastaa melkein samaan aikaan!


Muistan yhä kun oltiin kerran kesällä maneesissa harjoittelemassa puomien ylittämistä. Sitten kuului hirveää kolinaa ja minä säikähdin kauheasti. Katatu yritti rauhoitella minua ja kertoa, että ne oli kissanpentuja. Olen oppinut, että kissanpennut ovat pieniä kissoja, vauvoja, vähän niin kuin minäkin olin.

Joskus minulle laitetaan perään kärryt ja niiden kanssa kuuluisi juosta. En aina jaksaisi, mutta juoksen kuitenkin, sillä sitten saa herkkuja! Olettehan te hevoskaverit oppineet sen, että jos käyttäytyy hyvin saa palkkion?

-Nadia

/Mitä tykkäisitte tälläisestä sarjasta? Haluatteko jatkoa? Jos, niin kenestä hepasta tekisin seuraavaksi? :)